Varsinkin värjäysten suhteen olen todellakin tehnyt oman osani hiuskokeiluista. Minulla oli lapsena aivan vaaleat hiukset, jotka sitten esiteinivuosina alkoivat asteittain tummentua. Ensimmäisen kerran värjäsin hiukseni juuri ennen rippijuhliani - tietämättä väreistä tarpeeksi. Tein sen muistaakseni salaa äidiltäni. Nykyään ei alle 16-vuotias saisi värjätä hiuksiaan. Tulos oli sitten karmivan punertava. Sen jälkeen olen käynyt aika monet värit ja sävyt läpi. Minkälaisen identiteettikriisin väristäkin saa aikaiseksi: ollako blondi vai brunetti?

On melkein naurettavaa, miten tärkeät hiukset etenkin useimmille naisille ovat. Vaikka virhearviointienkin jälkeen hiukset kasvavat, ne tekevät sen niin kovin hitaasti. Tällä hetkellä olen valmis leikkauttamaan latvojani ronskilla kädellä, mutta värjäyksen suhteen mietin vielä: ottaisiko vaaleita raitoja vai kokotumman värin? Pidän luonnollisuudesta, mutta omaan hiusväriini pitää saada jotain ekstraa.

Pitkissä hiuksissa on se etu, että niistä saa tehtyä kaikenlaisia kampauksia. Tosiasiassa niitä tulee kuitenkin harvoin toteutettua muutoin kuin juhlia varten. Arjessa arvostan vähän vaivaa kaipaavaa kuontaloa. En jaksa aamuisin väkertää hiuksiani kovin kauaa.

Jos kaipaa kipeästi muodonmuutosta, kannattaa kokeilla sitä ensin. Esimerkiksi kunnon peruukkiliikkeessä voi kokeilla erilaisia värivaihtoehtoja ja niiden sopivuutta kunkin kasvojen ihoon. Jos haluaa pitkät hiukset, voi tietenkin laitattaa itselleen ensin pidennykset testiksi. Päinvastoin lyhyttä hiusmallia voi kokeilla nostamalla hiukset poninhännälle ja vetämällä ne sitten alas valepolkaksi. Helppoa kuin heinänteko?

Tilannetta helpottaisi huomattavasti kokenut luottokampaaja. Helsingissä myös kampaajista on runsaudenpula, joten minulla ei valitettavasti ole vielä(kään) sellaista. En ole vielä toistaiseksi ollut niin totaalisen tyytyväinen lopputulokseen, että menisin automaattisesti saman ammattilaisen käsittelyyn seuraavalla kerralla. Pidän myös vaihtelusta, joten tykkään kokeilla aina uusia paikkoja - joskus hieman pelonsekaisin tunnelmin. Jos jälki ei miellytä, äänestän jaloillani. Jotkut kampaajat ovat lisäksi olleet liian kovakouraisia. Sellaisten käyntien jälkeen on tuntunut kuin hiuksia olisi lähtenyt tarpeettoman paljon ja päänahkaa pakottaa. Tietenkin ikääntyminen, hormonitoiminnan muutokset ja toistuvat käsittelyt harventavat hiuksia myös. Siksi luonnollisuus ja huoleton look ovat sopineet minulle varsin mainiosti. Nykyään yritän karsia turhaa käsittelyä myös kuivaamisen suhteen. Pesen hiukset mieluiten iltaisin, jolloin ne ehtivät kuivua itsekseen. Tällä viikolla käyn kampaajalla. Tulokset näette sitten.