Vaikka lomailen vielä tämän viikon, aloin kalenterin jo salakavalasti täytyttyä hieman orientoitua toimistoon paluuseen - tosin lähinnä asujen kannalta. Kurkkasin vaatekaappiini "sillä silmällä" ja mietin, puuttuuko sieltä jotain oleellista.

Erään melko tunnetun sanonnan mukaan kannattaa pukeutua haluamaansa työpaikkaa, ei nykyistä työpaikkaa varten. Suomessa on yleensä melko rento työpukeutumiskulttuuri, mutta "vapaamuotoisten perjantaiden" ohella kannattaa edes joskus panostaa hieman viimeistellympään pukeutumiseen. Jos huolehdit vaikka hyvin silitetystä ja puhtaasta valkoisesta paidastasi, työnantajasi voi olettaa, että huolehdit myös työstäsi. Nyt kun olen kirjoittanut tämän, voin paljastaa, etten ole aina jaksanut aamuisin miettiä päällepantavaa kovin pieteetillä. En kuitenkaan pysty myöskään edellisenä iltana valitsemaan seuraavan päivän vaatteita valmiiksi. Aamulla kun voi olla aivan eri fiilis värien ja muiden suhteen.


Jos aloitat uudessa työpaikassa, aluksi kannattaa hieman katsella mitä kollegoillasi on päällä. Kun olet ensin tutustunut kyseisen yrityksen tapoihin ja kulttuuriin tarpeeksi, voit kenties tehdä astetta rohkeampia asukokeiluja. Mitään liian lyhyttä, paljastavaa tai pahimmillaan rikkinäistä tai muutoin nuhjuista ei tietenkään kannata laittaa päälle.

Itse tykkään vapaa-ajalla pukeutua mihin haluan, mutta työpukeutumiseni on yleensä melko klassista. Siihen pohjaan sitten lisään pieniä merkkejä persoonallisuudestani asusteiden muodossa. Perusnyrkkisääntö on, että toimistossa EI tulisi nähdä ylä- tai alaselkää, rintojen väliä tai varpaita. Itse olen joskus kesäkuumalla sortunut sandaaleihin - myönnettäköön!