Kaikki tietävät ainakin yleisellä tasolla vihannesten, juuresten, marjojen ja hedelmien terveyttä edistävistä vaikutuksista. Jos haluaa tietää tietyn kasviksen omat ravintoarvot, pitää jo tehdä hieman tutkimustyötä tai pinnistellä muistiaan. Viime aikoina olen kiinnittänyt ruokakaupassa huomiota myös kasvisten kauneuteen. Kuulostaa ehkä hullulta, mutta esimerkiksi tämä kuvassa näkyvä retiisinippu näytti hyllyllä kuin upean väriseltä kukkakimpulta! (Ja miten huikea ilmestys on vaikka myskikurpitsa, josta saa hyvää keittoa. Tietysti parasta on syödä sesongeittain ja suosia kotimaisia kasviksia, mutta ulkomaiset tarjoavat välillä vaihtelua.)

Retiisi on hyväksi ainakin hampaille, ikenille, hiuksille ja kynsille sisältäen muun muassa C-, B1- ja B2-vitamiineja. Koko kasvi on syömäkelpoinen ja retiisin lehtiä voi käyttää salaattina, mutta itse olen syönyt vain "kukinnon" raakana salaateissa ja dippikasviksena.

Villivihannekset ovat in ja pop, ja kevät on parasta aikaa poimia muun muassa nokkosia. Mikä sen parempaa kuin löytää kävelylenkillä ilmaista syötävää luonnosta! (Kunhan muistaa valita sellaisen paikan, mikä ei ole koirien yleisin pissapaikka ja missä ei ole komposteja tai ulkohuusseja...) Oma nokkosten poimintareissu hieman viivästyi tänä keväänä, mutta sateen jälkeen ne olivat vielä ihan virkeitä.

Jotkut karsastavat nokkosia niiden aiheuttaman kutisevan ihottuman takia. Pistelyn voi välttää yksinkertaisesti poimimalla nokkoset puutarhahanskoilla, joten useita terveysvaikutuksia ei kannata jättää väliin tällaisen syyn takia. Nokkosessa on monia erilaisia vitamiineja ja hivenaineita. Se muun muassa parantaa verenkiertoa, lisää vastustuskykyä, ehkäisee sairauksia, kirkastaa ihoa sekä vahvistaa hiuksia ja kynsiä. Lista hyvistä puolista on pitkä.

Nokkosta voi käyttää monin tavoin. Yksi tekee teetä, toinen piirakkaa tai vaikka nokkospestoa. Itse olen käyttänyt nokkosta ryöppäyksen jälkeen lähinnä pastoissa. Ryöppääminen tuhoaa osan nokkosen hyödyllisistä ainesosista, mutta niin käy jonkin verran myös kasviksia keittäessä tai paistaessa. Jos omistat höyrykattilan, höyrytä kasvikset. Tällä viikolla tein saaliistani lounaaksi nopean ja simppelin nokkos-fetapastan.



Jos et kuljeskele metsissä tai et välitä itse keräämisestä, nykyään on saatavana muun muassa nokkosenlehtiä, teetä tai kuivattua nokkosjauhetta, jota voi lisätä vaikka smoothieen, keittoihin, munakkaaseen, lettuihin tai kastikkeisiin. Nokkosista voi tehdä myös uutetta. (Smoothieista on taidettu jauhaa jo kyllästymiseen asti, mutta ne ovat oikeasti mitä mainioin tapa syödä kasviksia. Myös niihin tottumattomat ja ronkelit lapset voi helposti "hämätä" syömään terveellisesti smoothieiden avulla lisäämällä niihin makeita marjoja ja hedelmiä jne.)

Nokkosesta useissa eri lähteissä sanottua:

Nokkonen lisää hemoglobiinin ja punasolujen määrää, kiihdyttää ihon pintaverenkiertoa sekä parantaa yleensäkin verenkiertoa. Kasvi sekä supistaa että laajentaa verisuonia, lisää virtsan, hien ja sapen eritystä, edistää ruoansulatusrauhasten toimintaa, tyrehdyttää verenvuotoja, irrottaa limaa, irrottaa ja hajottaa virtsahappoa ja stimuloi maksaa. Lisäksi se rauhoittaa keskushermostoa ja lievittää kipuja. Nokkonen supistaa virtsarakkoa ja limakalvoja ja normalisoi suolen toimintaa. Nokkonen lisää vastustuskykyä ja immuunipuolustusta.

Nokkonen vähentää turvotusta ja heinänuhaa sekä lievittää allergiaa, yskää, nuhaa, keuhkoputkentulehdusta sekä verenkierto- ja verenpainehäiriöitä. Se vahvistaa verisuonia, parantaa sammasta ja lievittää ruoansulatus-, maksa-, sappi- ja suolistovaivoja, ehkäisee ummetusta, alentaa verensokeria, vaikuttaa suotuisasti vatsa- ja pohjukaissuolihaavaan, peräpukamiin, kuukautiskipuihin sekä reumaattisiin vaivoihin kuten kihtiin, iskiakseen ja noidannuoleen.

Sydämen tai munuaisten vajaatoiminnasta kärsiville ihmisille nokkosta ei suositella.